Olen tämän alla olevan tekstin lainannut jalkaväkirykmentti 36:n sotapäiväkirjoista etsiennsäni enoni Juho Wilhelm Ojansivun lyhyeksi jääneitä taisteluita jatkosodan yhteydessä.
Jos joku sellainen veteraani tai hänen läheisensä joka nämä kirjoituksessa olevat paikat ja tapahtumat muistavat olisin kiitollinen kaikista niistä pienistäkin lisätiedosta joilla voisin olla täydentämässä tätä juttuani ja korjaamassa siinä mahdollisesti olevia vierheitä noissa Willen sotatiedoissa.
Raino Ojansivu
Peurankuja 5 B 14
49210 HUUTJÄRVI
0400 854 146
Juho Wilhelm ”Ville” Ojansivun
sankaritaival jatkosodassa
Klikkaamalla yllä olevaa kuvaa Arvoisa sivuillamme vieraileva pääset nyt kuulemaan sen tosiasian, jota ilman häntä ja niitä kymmeniä tuhansia muita henkensä Isänmaan puolesta antaneita emme eläisi nyt tässä päivässä.
Kesäkuun 18 päivä vuonna 1941 alettiin kokoamaan jalkaväkirykmentti 36 joukko-osastoa ja siinä yhteydessä Karkun ja lähialueen reserviläisistä muodostettiin tykki- ja krh komppania johon myös Juho Wilhelm Ojansivu sijoitettiin.
Kesäkuun 23 päivänä alkoi Tyrvään asemalla esikunnan kuormaus junaan 8.00 ja saatiin kuormaus loppuun suoritettu 9.15 ja liikkeelle päästiin lähtemään 13.19.
Karkkuun saavuttiin 13.59 jossa junaan liitettiin tykki- ja krh komppanian kalustovaunut ja Tamperetta kohti päästiin lähtemään 17.40 junassa oli lähtöhetkellä 7 vaunua.
Haapamäelle saavuttiin samana päivänä 21.40 jossa suoritettiin ruokailu ja matkaa päästiin jatkamaan 23.15 kohti Jyväskylää johon saavuttiin 24. kesäkuuta 3.40.
Jyväskylästä matkaa jatkettiin 9.15 kohti itää ja matkalla ruokailtiin, kun ei päästy eteenpäin ja Pieksämäelle saavuttiin 19.00 jossa saatiin ruokailussa hernekeittoa.
Särkisalmelle saavuttiin 25 päivänä kesäkuuta 8.10 ja alettiin suorittamaan kaluston purkua ja esikunta saapui Melkoniemen kansakoululle 12.20.
Ensimmäiset vihollisen lentokoneet saapuivat pommituslennolla idästä 12.50 pohjois- etelä suunnassa samoin 12.55 ja 13.09 pommikoneiden lentoa samassa suunnassa.
Kesäkuun 26 päivänä saapui patterien komentajat paikalle ja osa lähti etumaastoon tiedusteluretkelle josta he palasivat 11.35.
kesäkuun 29 päivä suoritettiin harjoituksia ja valmisteluja rintamaan lähtöä varten muuten kaikkialla hiljaista myöskin vihollisen puolella.
Kesäkuun 30 päivä 12.15 vihollisen tykin ampuivat rajan takaa Enson suunnassa useampaan otteeseen.
Heinäkuun 1 päivänä suoritettiin tiedusteluita etumaastoon joita jatkettiin myöskin seuraavana päivänä.
Heinäkuun 3 päivänä tiedustelu-upseeri Spiridinof sai määräyksen tiedustella tielinja hyökkäyslinjan osalta jolloin ajokelpoisuus tulee todetuksi.
Tänään myös patalijoonien komentajat ja adjutantit kävivät illalla tarkastelemassa etumaastoa josta he palasivat 4 päivä heinäkuuta 1.35.
Heinäkuun 4 päivä aamulla 9.00 pioneerijoukkue lähti ryhmittymisalueelle tiekorjaustoimenpiteisiin.
Heinäkuun 6 päivä 22.00 adjutanttien tiedustelu-upseerit lähtivät tiedusteluretkelle eteläpuoliseen maastoon jossa sitten seuraavina päivinä suoritettiin tähystyspalvelusta.
Heinäkuun 7 päivä 9.00 tiedustelu-upseeri Spiridinof ilmoitti, että ei ole vielä mitään uutta ilmoitettavaa edestä.
Saman päivän iltana I patalijoonan partion johtaja vänrikki Ollikainen ylitti rajan tiedusteluretkellä.
Heinäkuun 8 ja 9 päivien välisenä yönä partio pidätti Ukrainalaisen yliloikkarin ja sain venäläisen pikakiväärin ja lippaita pidättäjänä toimi sotamies Hanheinen.
Tänä samana yönä oli liikkeellä kaikkiaan kolme partiota jotka etumaastossa totesivat vihollisen murroksia ja piikkilankaesteitä.
Heinäkuun 13 päivänä 13.10 I/jr 36 alistettiin jr 57 komentajalle.
Heinäkuun 14 päivänä 1.00 tiedustelutoiminta on toistaiseksi lopetettu, mutta Spiridonof pitää yhteyttä majuri Kilpeläiseen I patteri edelleen taisteluissa Pajarin eteläpuolisella alueella.
Heinäkuun 18 päivä 16.00 divisioonankomentaja saapui rykmenttiin I ja II patalijoonan partiotehtäviin määrätyt upseerit ja miehistö siirtyivät lähtöpisteisiinsä heinäkuun 19 päivänä 15.00.
Heinäkuun 20 päivänä 9.30 partiossa olleet ryhmät palasivat tiedustelusta ja totesivat, että Pajarin ja pisteen 110 välinen maasto on hyvin vartioitu hyvin koulutetulla joukolla.
Saman päivän iltana divisioonankomentajan käsky 21.40 siirtymisestä pisteen 119 maastoon ja siihen liittyi myöskin käsky sissitoiminnan aloittamisesta vihollisen selustassa ennen H hetkeä.
Heinäkuun 21 päivänä 13.00 puhelimitse tieto, että tykistö ja krh ryhmä eivät saa siirtyä pisteen 119 maastoon.
Heinäkuun 22 päivänä 15.30 lähetetty peitepiirrokset divisioonan esikuntaan jr 36 hyökkäyskäskyn tykistön ja ryhmien sijoittelusta ennen H hetkeä.
Hyökkäyksen suunniteltu kulku divisioonan ensimmäiseen tavoitteeseen asti, sekä peitepiirros tykistövalmistelun suunnitelmasta.
Heinäkuun 23 päivänä harjoittelua ja varusteiden korjauksia ja täydennystä koko päivän, päivä oli erityisen lämmin.
Heinäkuun 24 päivänä ei erikoista, päivä oli lämmin ja tuuli toi savua etelästä järven takaa vihollisen puolelta.
Heinäkuun 25 päivä 9.00 divisioonan komentaja saapui suorittamaan rykmentin eri osien tarkastuksia.
kello 9.30 I patterin käsky majoitustiedustelusta ja käsky siirtyä maastopisteen 119 pohjoispuoliseen maastoon.
Heinäkuun 26 päivä 4.00 II patteri siirtynyt pisteen 119 pohjoispuoliseen maastoon ja I patteri siirtynyt Torsajärven puoleiseen maastoon.
iltapäivällä 13.00 I patterin komentaja Herranen ilmoittautui divisioonan esikunnassa upseerikurssi määräyksen johdosta ja kapteeni Ojala otti tehtävän vastaan.
Divisioonan komentajan puhuttelu 15.00 patterien komentajille ja samalla tiedustelukäsky II ja III pattereille tiedustelusta oikealla divisiioonan kaistalla varmennus Pajarin itäpuolella olevaan purolinjaan.
siirtyminen ryhmittymisalueille alkoi 15.30 pattereiden osalta, Salokylä miehitetty samassa yhteydessä, todettiin myöskin, että kaikki lähetetyt partiot ovat palanneet partiomatkalta.
Käsky rintamavastuuseen siirtymisestä 19.00 lohkolla jonka oikean rajana on divisioonan oikea raja Torsanjärvi – Lentokenttä – Metsäkylän koilispuolella oleva peltoaukea Salmenharju ”S” ja vasen raja Änkilä ja pisteen 119 länsireuna – purolinja kaakkoon.
Heinäkuun 29 päivä 6.00 II patteri ottanut rintamavastuun jonka jälkeen suoritettiin majoitustiedustelu pisteen 119 etelä ja pohjos puolisessa maastossa.
Heinäkuun 30 päivänä 2.00 tykistövalmistelun (divisioonan käsky AK 3 a) jälkeen II patteri eteni ja saavutti 6.15 mennessä Seläntaustajärven – Pajarin välisen maantie piste 117 lounaaseen 1300 m seka Pajarin alueen pohjoisrannan.
Heinäkuun 31 päivänä 12.00 kaikki määrätyillä paikoillaan ja hyökkäys voi lähteä liikkeelle ja 15.00 II patteri jolla oli rintamavastuu saatu reserviksi, 16.15 vihollisen tykistöisku patteriin ei miehistötappioita.
I patterin komentaja Ojala haavoittui tai kaatui ja tilalle määrätty kapteeni Lehtinen, 17.00 Kapteeni Ojala palannut patalijoonaansa.
Kapteeni Palo määrättiin tiedustelemaan 17.00 pisteen 117 maastoa ja 17.05 kapteeni hakaselle käsky vasemmalta kiertää pisteeseen 117, hyökkäys pysäytetään 21.35 ja ryhmitytään puolustukseen.
Elokuun 1 päivänä 3.30 tykistövalmistelu hyökkäystä varten Pajarin ja Seläntäjärven maastoon ja savua ilmassa niin, että ei näe eteensä kuin 5 m.
Hyökkäys alkoi 4.00 ankaraa vihollisen tykistö ja krh tulta kelle 630 kapteeni Ojala haavoittui jalkaan, II patteri (Hilden) ei pääsyt vasen siipi ei päässyt Pajarin tien yli.
Majuri Herranen määrättiin I patterin komentajaksi Ojalan tilalle kunnes Herranen saapuu paikalle toimii komentajana patterin vanhin upseeri.
Kello 9.15 I ja II patteri pääsevät Pajarin tien ylitse ja kello 12.30 metsäpalo joka patterien takana laajenee niin, että sitä pitää lähteä sammuttamaan.
Kello 17.00 alkoi ankara tykistötuli joka haravoi koko rykmentin ryhmittymismaastoa ja erikoisesti pisteestä 119 lähtevää Seläntäjärven – Pajari tien suuntaa.
Vihollisen 6 tuuman täysosuma komentopaikkaan 20.05 ja hyökkäys pysäytettiin 22.00 jonka jälkeen ryhmityttiin puolustusasemiin.
Tässä komentopaikkaan tulleessa täysosumassa Juho Wilhelm Ojansivu sai sellaiset vammat vatsaansa, että hän sitten seuraavana päivänä 02.08.1941 kuoli kenttäsairaala 16.
| 1: OJANSIVU, VILHO JUHO VILHELM | |
| sääty | naimaton |
| sukupuoli | mies |
| kansalaisuus | FI |
| kansallisuus | FI |
| äidinkieli | suomi |
| lasten lukumäärä | 0 |
| ammatti | mv. |
| sotilasarvo | sotamies |
| joukko-osasto | Tyk.K/JR 36 |
| joukko-osastokoodi | 6454 |
| syntymäaika | 01.02.1906 |
| synnyinkunta | Karkku |
| kotikunta | Karkku |
| asuinkunta | Karkku |
| haavoittumisaika | 01.08.1941 |
| haavoittumispaikka | Pajari |
| haavoittumiskunta | Rautjärvi |
| katoamisaika | |
| katoamispaikka | |
| katoamiskunta | |
| kuolinaika | 02.08.1941 |
| kuolinpaikka | 16.KS |
| kuolinkunta | |
| Menehtymisluokka | kuoli haavoittuneena, siunattu ja haudattu |
| hautauskunta | Vammala, (Karkku) |
| hautausmaa | Vammala, (Karkku) Salokunta |
| lisätieto | |
Tähän yllä olevaan kirjoitukseen olen käynyt noutamassa lyhennetyt tiedostot hänen joukko-osastonsa vaiheista kesäkuusta elokuun alkuun vuonna 1941.
Raino Ojansivu
”Lisäkommentti”
Olen tähän Juho Wilhelm Ojansivun sotapäiväkirjoista keräämieni tietojen lisäksi lisännyt hänen joukko-osastonsa jalkaväkirykmentti 36 vaiheista kertovan kirjan esittelyn LC Kiikka ry:n kotisivuilta.
Pataljoonakirja
MIKSI NEUVOSTOLIITTO EI MIEHITTÄNYT SUOMEA?
Kysymys esitettiin Neuvostoliiton valtiaalle Josef Stalinille toisen maailmansodan tauottua. Stalinin sanotaan vastanneen, että kuuntelimme aivan liikaa amerikkalaisia. Stalin ei aina sanonut täyttä totuutta. Siksi LC – Kiikka päätti selvittää, mitä Sastamalan seudulla juhannuksena vuonna 1941 lähteneet miehet tekivät Suomen varjelemiseksi.
Työn tulos julkaistaan kirjana työnimeltään “pataljoonakirja”.Kyse on kuitenkin Vammalan seudulla perustetusta jalkaväkirykmentistä nro 36, sen tykistöstä ja muista tukijoukoista. Rykmentti koottiin suurelta alueelta, joka ulottui Kokemäeltä Viljakkalaan ja Punkalaitumelta Laviaan.
Rykmentin sotapolku oli yhteinen Porin seudulta ja Ikaalisten, Kankaanpään, Ruoveden, Parkanon ja Virtain seudulta lähteneiden kanssa. Kaikkien näiden vaiheita siis kirjassa tullaan käsittelemään.
Tekijäksi valittiin tutkijana, rakentajana ja karttamiehenä päivätyönsä tehnyt lion dipl.ins. Erkki Aaltonen. Hänen suunnittelemansa on Kiikan rautatieasemalle pystytetty veteraanimuistomerkki, joka on tehty sotaan lähteneiden kunniaksi.
Klikkaamalla kuvaa pääset kuuntelemaan aiheeseen liittyvä laulun
Ruotsilan kartanon vainioilla pidettiin v.1941 suuri kenttäjumalanpalvelus ja lähtöparaati ennen junaan nousua. Vainio on muuttunut, mutta aseman, Ruotsilan kartanon, vanhat marssitiet, komppanian perustaneet maalaistalot, Kiikan kyläraitin sotilaiden majapaikat ja kolkan vainioitakin voi yhä nähdä.
Minne juna vie, sitä miehet eivät tienneet. Simpeleelle kuitenkin päädyttiin. Ennen sotaan lähtöä oli sanottu, että ei se kauan kestä. Heinäntekoon palataan. Heinätyöt tehtiin kuitenkin Simpeleellä .Puolustusasemia kaivettiin, harjoiteltiin, lyhyitä partiomatkoja tehtiin, aseveli-iltoja vietettiin ja pelloilla hikoiltiin koko heinäkuu. Laatokan itäpuolella oli jo vallattu evakkoon ajettujen kotiseudut vanhaa Suomen itärajaa myöten. Miehet alkoivat perin juurin kyllästyä: Toiset ovat jo aikaa menneet, mutta me vaan täällä kellitään…
Koitti heinäkuun viimeinen päivä………
Mitä sitten tapahtuu…sen tulet näkemään kirjan sivuilta.
Kiitokset Erkille. Kirjan alustuksen olemme jo ennenkin kuulleet ja jatkoa odotamme. Tämä info olikin kohdistettu niille jäsenille, jotka eivät syystä tai toisesta ole kokouksiimme tai muihin tilaisuuksiimme päässeet.