| Tässä kuvassa poseeraa kuvaajalle Herman ja Fanni Ojansivun lapsista nuorin Anna Suonsivu o.s. Ojansivu. Kuva on otettu Ojansivun pihapiiria hallinneen sireenin juurella olevan istuinkiven luona. Taustalla Ojansivun talo vanhassa asussaan ennen kuistin rakentamista. Kuva on otettu 1949 – 1950? |
Tässä kuvassa:
Nyt penkomaan vanhoja valokuvia!
Ojansivun sukuun liittyviä vanhoja valokuvia kaivataan ja niistä ennen kaikkea Ojansivun ja Tartviikin taloihin, sekä myöskin Hermannin ensimmäisen vaimon Mathilda os. Flinck kuvaa.
Tiettävästi hänestä (Mathildasta) ei ole suvun hallussa yhtään kuvaa ja siksi tämä pyyntö kohdistuu myöskin muihin kotisivuillamme kävijöihin, jotta saisimme suvun arkistoon myöskin kuvan hänestä.
Kuvia voi lähettä lainaksi skannausta varten tai sitten lähettävä voi skannata itse kuvan ja lähettä sen osoitteeseen Raino Ojansivu Peurankuja 2 B 14 49210 HUUTJÄRVI tai sähköpostitse: raino.ojansivu(a)kymp.net.
Kaikkia kuvia otamme kiitollisuudella vastaa ja pienenä toivomuksena voisi kuvissa olla selventävä teksi: kuka, missä, koska ja mahdollinen kuvaaja jos on tietoa.
Kuviin liittyviä oikeudellisia asioita käsittelemme tietosuojalain mukaisesti, joka tarkoittaa sitä, että kuvien käyttö tapahtuu ainoastaan suvun sisäisiin toimiin.
Siltä osin mitä suvun haltuun saatavista kuvista mahdollisesti vastaisuudessa tullaan käyttämään Ojansivun sukukirjassa tai muissa yhteyksissä, tullaan kuvien julkaisuun pyytämään tarvittaessa kuvan lähettäjältä tarvittava lupa.
Tässä tunnuskuviossakin on tunnistettavaksi tarkoitettuja henkilöitä.
Keitä siis kuvasta löytyneekään?
Komeita poikia kuvassa, mutta kuka kertoisi
keitä he ovat – ovat sukulaisia kuitenkin?.
Ohje suvun valokuvien arkistoimiseksi
Valokuvat kertovat enemmän kuin tuhat sanaa – mutta pysyvän dokumenttiarvon ne saavat vain tietyillä ehdoilla.
Kuvatiedot talteen
Liitä kuviin, myös negatiiveihin ja diohin tarpeelliset tiedot
- numeroi paperikuvat pehmeällä lyijykynällä kovan alustan päällä ja diakehykset
spriiliukoisella tussilla - numeroi negatiivien säilytyspussit tai -liuskat, älä kirjoita negatiivien päällä,
älä koske negatiivin himmeään pintaan, varo sormenjälkiä
Kirjoita kuvien tiedot numerojärjestyksessä erilliselle paperille
- kuvanumero
- aika: milloin kuva on otettu
- paikka
- kuvaaja
- henkilöiden nimet
- kuvan aihe, kuvauksen kohde ja kuvan tapahtuma (mikä järjestö, tilaisuus, työpaikka tai rakennus, ketkä henkilöt, mikä tilanne, jne.)
- kuvan lahjoittajan, tietojen antajan nimi ja osoite
Kuvien säilytys ja hoito
- suojaa kuvat auringon valolta ja pölyltä
- käsittele kuvia varoen, älä tartu kuvapintaan paljain sormin
- säilytä valokuvat esim. kirjekuorissa, silkkipaperipusseissa tai tai happovapaasta kartongista valmistetuissa albumeissa; älä käytä muovitaskuja tai albumeja, joissa on itsekiinnittyvät sivut
- albumikiinnitykseen kuvakulmat ovat turvallisimmat; älä käytä teippejä, sinitarraa, liittimiä tai liimoja
- älä säilytä kuvia lämpimissä tai kosteissa tiloissa
Digitaalisten kuvien tallentaminen
- Digikuvien arkistointi alkaa kun kuvat siirretään kamerasta tietokoneelle.
- Jos käytät kuvatiedostoissa jpg-formaattia, muista että se pakkaa kuvatiedostot, jolloin kuvan laatu huononee.
- Digikuviin tulee liittää samat kuvailutiedot kuin perinteisiinkin kuviin. Digikamerasta tietokoneelle siirretyt kuvat luokitellaan omiin, aiheen mukaisiin kansioihin esim. ”Lomamatkat”. Nimeä näiden alakansiot esim. kohde_vuosi_kuukausi_päivä. Anna itse kuvatiedostoille sellainen nimi, että siitä ilmenee kuvan sisältö. Tiedostonnimet on hyvä antaa niin, ettei käytä ääkkösiä eikä myöskään erikoismerkkejä. Kuvan ottopäivämäärä tallentuu myös kuvatiedostoon. Se näkyy tiedostonhallinnassa tai kuvankäsittelyohjelmassa.
Säilyykö digi?
- Säilytyspaikkana tietokoneen kovalevy on hyvä vain väliaikaista tallennusta varten. Kuvat kannattaa siirtää ulkoiselle kovalevylle tai polttaa CD-Romille tai DVD:lle. Levyjä on syytä polttaa kaksi kappaletta – toinen käyttökappaleeksi ja toinen varmuuskopioksi säilytystä varten.
- Itse poltettujen levyjen kestosta ei ole tarkkaa tietoa. Huonoimmillaan ne voivat kestää vain joitain vuosia. Suora auringonvalo, naarmut, voimakkaat tussikynät ja tarrat voivat tuhota levyn vielä nopeammin. Polta levyt uudelleen säännöllisin väliajoin, esim. 10 vuoden välein.
- Teetä parhaista kuvista vedokset kuvavalmistamossa. Satsaa laatuun: mustesuihkutulosteet kestävät 40 – 80 vuotta ja kehitettävälle valokuvapaperille tehdyt vedokset runsaat 100 vuotta.