Starckvik – Tartviikki – Ojansivu 03.12.2017

 

Tämä kartta kertokoon sivuihin tutustuville missä sijaitsee Piimäsjärvenmaa ja Ojansivun suvun syntymäkotialueet. Nämä kartassa näkyvät maisemat ovat alueita joilla sukun kuuluvat ovat työtä ja tointa harjoittaneet jo vuosisatoja.

Klikkaamalla yllä olevaa kuvaa pääset kuuntelemaan  kuvaan sopivaa laulua

Korpiraivaajat Karkussa kirjan kirjoitanut Wäinö Selander kertoo 1935 jukaistussa kirjassa Piimäsjärvenmaa Ojansivun torpasta seuraavaa:

”Ojansivu 0,0555 mantt. kokoinen viljelmä RN:o 1:46, on lohkaistu Simula nimisestä osasta RN:o 1:41 Kollasen perintötilasta RN:o 1.

Tämän viljelmän omistavat Bernhard Herman Ojansivu s.23/10 1870 Karkunkylän Tartviikissa, jota isä Taavetti Tartvik, synt. saman kylän Hakalassa ja äiti Vilhelmiina synt. Tartviikissa viljelivät, sekä Fanny Ojansivu s. 4/4 1883 Piimäsjärven Marjamäessä.

Viimeksi mainitun isä oli Ville Henrik Marjamäki synt. Mason Antilassa, josta v. 1876 siirtyi Marjamäkeen ja äiti Johanna Vilhelmiina, synt. Tyrvään Vatajan Tuomistossa.

Torppa perustettiin niin, että Bernhard Herman Oojansivun äiti leskeksi jouduttuaan vuokrasi 10.03.1888 Innan maalta pienen pirtin paikan 40 vuodeksi 16 markanveroa vastaan.

Tähän rakensi ennen mainittu Bernhard Herman O. äidilleen asunnon ja lähti sitten rengiksi.

Oltuaan jonkun vuoden renkinä, vuokrasi hän 19/4 1896 50 vuodeksi 80 markan vuokraa ja 12 apupäivää vastaa talon ruuassa Simulan maalta torpan paikan.

Tämä torppa joka raivattiin ja rakennettiin umpikorpeen, ostettiin itsenäiseksi 28/111923 430000 markasta ja on siinä kaikkiaan tilusalaa 27,435 ha.

Ennen mainittu Innan maa, joka ei vielä ollut erotettu ostettiin 5/10 1925 1.600 markasta ja kuului siihen 2,320 ha tilusalaa, näiden lisäksi on Ojansivulla vielä veromaita Kollaselta ja Pännäriltä.

Peltoa on Ojansivussa nyt kaikkiaan, siihen luettuna myös äskenmainitut veromaat yht. 11,0 ha, veromailla oli näet raivattua peltoa n. 1,0 ha.

Raivaajalla on 12 lasta. Puutarhassa on 10 omenapuuta, joista yksi on kotoisin InnalanJärvenpäästä, muut Tyrvään Varrelta, ja vanhemmat puut istutettiin 1889.

Viljelmällä on nykyään 2 hevosta, 3 lehmää, 2 hiehoa, 7 lammasta ja 50 kanaa”.

Osattiin sitä jo 1926 mainostaa tuotteita.

Vuonna 1964 ilmestyneessä Suuressa Maatilakirjassa esitellään Karkkulaisten maatilojen joukossa myös Ojansivu.

”Siinä kerrotaan, että sen omistavat Saara (os. Lepo) ja Frans Ojansivu. Hirsinen asuinrakennus on vuodelta 1920 ja sisältää 4 huonetta.

Hirsinen karjarakennus on myös vuodelta 1920 ja siinä on navetta, sikala, talli ja rehutilat.

Erillisinä on hirsisauna vuodelta 1920, puimala, hirsiaitta sekä talousrakennus kalusto- ja varastotiloineen.

Tilalla on puimakone ja kotitarvemylly sekä vetovoimana hevonen”.

Nämä Ojansivun torpan alkuaikatiedot Tuomas Reku on  muistiin kirjoittanut tutkiessaan Ojansivun torpan vaiheita ja tämä juttu on julkaisu myöskin Ojansivun sukuyhdistys ry:n sukulehti HERMANNISSA.

Tähän edellä olevaan kirjan ja Tuomas Rekun kirjoittamaan tekstiin liittyy oleellisena osana Tartviikin torppa Tarviikintien varressa, torppa jossa Hermanni Ojansivu on syntynyt ja vuoruutensa viettänyt.

Tämän torpan paikan on aikanaan asunnokseen hankkinut veronkantokirjuri Mathias Starckvik joka osaltaan on yksi Ojansivun sukukunnan kantaisiä tuolta 1700 luvun puolesta välistä.

Hänen taustojensa tutkiminenon edelleen kesken ja niihin palaataan sen jäleen, kun hieman enemmän tietoa on jäsenistölle ja muillekin lukijoille tarjota.