Etusivumme

Suomen Kotiseutuliiton vuosikokous

09.08.2019 Uutinen

Suomen Kotiseutuliitto on valtakunnallinen kotiseutu- ja kulttuuriperintötyön keskusjärjestö sekä Suomen suurin kulttuurialan kansalaisjärjestö. Kotiseutuliitto vaalii kulttuurimme monimuotoisuutta ja kulttuuriympäristöjä, nostaa esille paikalliskulttuureita, tukee kotiseututyötä sekä vaikuttaa yhteiskunta- ja aluesuunnitteluun. Liiton 730 jäsenyhdistyksessä on jäsenenä yli 152 000 henkilöä. Lisäksi jäseniimme kuuluu mm. 100 kuntaa, maakuntien liitot, valtakunnallisia järjestöjä ja yli 200 henkilöjäsentä.

Kymenlaakson edustajana Suomen Kotiseutuliiton valtuustossa jatkaa Pyhtää-seura ry. Pyttissällskapet rf. puheenjohtaja Raino Ojansivu

Vuosikokouksen lulkilausuma:

Suomen Kotiseutuliiton vuosikokouksen julkilausuma

Tuusulassa, 9. elokuuta

Se mikä on hyvää, vanhenee, muuntuu ja kehittyy – vain huono ei vanhene, vaan katoaa

Asukkaiden aktiivisuus ja yhdessä tekeminen lisäävät hyvinvointia. Suomalainen kotiseutuliike on jo 125 vuotta ollut ajan hermolla ja tarjonnut jäsenilleen mahdollisuuden itsensä ja omien kotikulmiensa ymmärtämiseen ja kehittämiseen. 70-vuotias Suomen Kotiseutuliitto ja sen jäsenjärjestöt jatkavat vaikuttamistyötään yhteiskunnan ja paikallisyhteisöjen kehittämiseksi.

===================================================

Kuntien uuden kulttuuritoimintalain tavoitteena on vahvistaa väestön hyvinvointia ja terveyttä sekä osallisuutta ja yhteisöllisyyttä kulttuurin ja taiteen keinoin. Suomen Kotiseutuliiton vuosikokous muistuttaa siitä, että identiteettiämme ja alueiden vetovoimaa vahvistava kulttuuriperintötyö vaatii taloudellista tukea valtiolta ja kunnilta.

 
 
 
 
The wicked problem of a low carbon energy transitionKarkkulaiset sukujuuret isänsä puolelta omaava VTM Teresa Haukkala, isä Raino Ojansivu väitteli 26.04.2019 Helsingissä Aalto Yliopistolla Filosofian Tohtoriksi (FT).Väitöksen nimi: The wicked problem of a low carbon energy transitionFT Teresa Haukkala tarkastelee organisaatioiden ja johtamisen tieteenalan väitöskirjassaan vähähiiliseen energiajärjestelmään siirtymisen haasteita erityisesti aurinkosähkön käyttöönoton näkökulmasta Suomessa. Tutkimus käsittelee energiatransitioita historiasta nykypäivään ja esittelee myös mahdollisia vaihtoehtoja tulevaisuuden energiajärjestelmälle. Parhaillaan Haukkala työskentelee tutkijana EL-TRAN-hankkeessa Tampereen yliopiston johtamisen ja talouden tiedekunnassa. Hanketta rahoittaa strategisen tutkimuksen neuvosto (STN), joka toimii Suomen Akatemian yhteydessä. Aiemmin Haukkala on työskennellyt myös Aalto-yliopistossa.Ilmastonmuutos on sekä ympäristöongelma että kestävän kehityksen ongelma, joihin ei tunnu olevan ratkaisuja. Ilmastonmuutoksen hillinnän kiireellisyyden takia on tarve siirtyä kehittymistä vuodesta 2011 alkaen. Tutkimus on lähestynyt aihetta rakenteen, toimijuuden ja kehystämisen näkökulmista. Tutkimusta varten on haastateltu keskeisiä toimijoita niin politiikan, teollisuuden, yritysmaailman, akatemian, järjestöjen kuin kestävämpään energiajärjestelmään, mikä on myös itsessään osoittautunut viheliäiseksi ongelmaksi. Uusiutuva energia, joka tuottaa vähemmän tai ei lainkaan kasvihuonekaasupäästöjä, kohtaa vastarintaa, eikä esimerkiksi aurinkosähkön tuotantoa ole ollut helppo lisätä.Väitöstutkimuksessa on seurattu aurinkoenergiakentän kansalaisyhteiskunnan puolelta.”Aurinkoenergia ei voi olla ainoa energianlähde Suomessa, mutta se voi olla osa monipuolista energiapalettia ja korvata osaltaan fossiilisia energianlähteitä. Silti sekä energiatransition että aurinkosähkön käytön lisäämisen tiellä on esteitä, jotka koskevat politiikkaa, yrityksiä ja kuluttajia. Näistä tärkeimmät johtuvat poliittisen tahdon ja tukipolitiikan puuttumisesta, nykyiseen energiajärjestelmään kohdistuvista intresseistä, aurinkosähkön kilpailukyvystä ja yleisistä asenteista. Nämä esteet voidaan kuitenkin poistaa uusilla politiikoilla, sääntelyllä ja käyttäytymisellä. Valtion tulisi ottaa aktiivisempi rooli politiikoissa, jotka edesauttavat rakenteellista muutosta”, Teresa Haukkala sanoo.”Vihreän energian transitio” vastaan perinteinen koalitioTeresa Haukkala paikantaa tutkimuksessaan Suomesta uuden energiapoliittisen tilanteen, jossa ovat vastakkain ”vihreän energian transition” puolestapuhujat ja toisaalta vanhat energiantuottajat ja isojen teollisten yritysten perinteinen koalitio. Molempien ryhmien asemiin on vaikuttanut myös, miten voimakkaasti ne ovat argumentoineet aurinkoenergian käytön tai sen tukemisen ilmastonmuutoksesta huolissaan olevat ihmiset. Tällaisesta bottom up -liikkeestä voi seurata merkittäviä muutoksia energiapolitiikassakin. Esimepuolesta tai sitä vastaan. Viime vuosina argumentoinnissa on siirrytty tulevaisuuden energiajärjestelmän painottamisesta taloudellisten mahdollisuuksien ja edelleen kilpailevan aseman korostamiseen.Tutkimuksessa huomioidaan myös ruohonjuuritason toimijoiden ja kansalaisyhteiskunnan yhteinen motivoituminen ajamaan muutosta.”Näistä tuore esimerkki on ilmastomarssit, jotka ovat saaneet liikkeelle niin lapset ja nuoret kuin kaikki muutkin esimerkiksi  Saksassa tapahtui energiakäänne vuonna 2011 tapahtuneen Fukushiman ydinonnettomuuden ja vuosikausia kestäneen kansalaisyhteiskunnan liikehdinnän seurauksena”, Teresa Haukkala toteaa.
 
 
            
Koskahan on viimeksi Piimäsjärvenmaassa päässyt
katselemaan näin vuolasta ”Ojansivua”
 
 
 
 
Käykää lukemassa:
Jäsenkirjeitä 24.06.2018
 
 
oma 03.08.2016
 
Raino Ojansivu jatkaa  Suomen Kotiseutuliiton valtuustossa.

Suomen kotiseutuliito ry. on Lappeenrannan valtakunnallisten kotiseutupäivien yhteydessä pitänyt 2018 vuosikokouksen ja on kokouksessaan valinnut Kymenlaakson edustajana  Kotiseutuliiton valtuuston jäsenen Pyhtää-seura ry. Pyttissälskapet rf. ja Ojansivun sukuyhdistys ry. puheenjohtajan yrittäjä/merkonomi Raino Ojansivun jtkamaan tehtävässä kauden 2018 – 2020.

Suomen Kotiseutuliiton vuosikokous on valinnut uusia jäseniä liiton valtuustoon. Uusina jäseninä valtuussa aloittivat Kanta-Hämeen edustajana pilpalalainen sairaanhoitaja Eeva Sahari, Keski-Suomen edustajana jyväskyläläinen FL, amanuenssi Marja-Liisa Rajaniemi, Päijät-Hämeen edustajana asikkalalainen lehtori Ilkka Murto, Uudenmaan edustajana helsinkiläinen YTM Keijo Lehikoinen ja Kaupunkityön asiantuntijajäseneksi valittiin muuttoliiketutkija VTT Timo Aro.

Liiton valtuustossa jatkavat Varsinais-Suomen edustajana turkulainen varatuomari Tapio Jokinen, Kymenlaakson edustajana pyhtääläinen yrittäjä, merkonomi Raino Ojansivu, Keski-Pohjanmaan edustajana kokkolalainen YTM Helena Anttiroiko-Mehtälä, Pohjanmaan edustajana laihialainen sähköinsinööri Jaakko Heinimäki, Pohjois-Pohjanmaan edustajana nivalalainen toiminnanjohtaja Hanna Järviluoma, Lapin edustajana kemiläinen intendentti Helka Savikuja, Etelä-Karjalan edustajana lappeenrantalainen käsityöläinen Anne-Maija Laukas, Itä-Uudenmaan edustajana porvoolainen FM Eliisa Jäntti ja Uudenmaan edustajana helsinkiläinen VTM Tarja Koskela.

Asiantuntijajäseninä jatkavat Turun yliopiston professori Helena Ruotsala ja Suomen Kuntaliiton erityisasiantuntija Johanna Selkee.

Maakunnalliset valtuustoehdokkaitten valintakokoukset pidettiin maaliskuussa niissä maakunnissa, joissa oli erovuoroinen valtuutettu. Lisäksi Helsingin kaupunginosayhdistykset ry on valinnut hallituksen kokouksessaan huhtikuussa omat ehdokkaansa valtuustoon.

Suomen Kotiseutuliiton vuosikokous järjestettiin 10. elokuuta Lappeenrannassa Lappeenrannan ja Etelä-Karjalan Valtakunnallisten kotiseutupäivien yhteydessä. Valtakunnalliset kotiseutupäivät on Suomen Kotiseutuliiton ja kotiseututyön vuotuinen päätapahtuma, jossa käsitellään kotiseututyön ajankohtaisia aiheita ja esitellään järjestäjäaluetta. Päiviä on järjestetty vuodesta 1949 lähtien joka vuosi eri puolilla Suomea vaihtuvin teemoin. Lappeenrannan päivien teemaotsikko on Kotiseutu – miu mau mukkaa. Teemana on siis asukkaan osallistuminen tekemään kotiseudustaan paikan, jossa viihtyy ja jossa on hyvä asua.

Suomen Kotiseutuliitto on valtakunnallinen kotiseutu- ja kulttuuriperintötyön keskusjärjestö sekä Suomen suurin kulttuurialan kansalaisjärjestö. Kotiseutuliitto vaalii kulttuurimme monimuotoisuutta ja kulttuuriympäristöjä, nostaa esille paikalliskulttuureita, tukee kotiseututyötä sekä vaikuttaa yhteiskunta- ja aluesuunnitteluun. Liiton 730 jäsenyhdistyksessä on jäsenenä yli 152 000 henkilöä. Lisäksi jäseniimme kuuluu mm. 100 kuntaa, maakuntien liitot, valtakunnallisia järjestöjä ja yli 200 henkilöjäsentä.

Tutustu Lappeenrannan ja Etelä-Karjalan kotiseutupäiviin ja ohjelmaan osoitteessa bit.ly/kotiseutupäivät2018

Lisätietoja:

Suomen Kotiseutuliiton toiminnanjohtaja Riitta Vanhatalo, puh. 040 733 7033, etunimi.sukunimi@kotiseutuliitto.fi

 
Ahti2012
 
Täällä Pyhtäällä puheenjohtajan nykyisellä ”kotipaikalla” pääsee aika ajoin näkemään, kun Ahti meren jumala nousee rantakaislikkoon kulmat kurtussa seuraamaan maailman menoa.
Klikkaamalla kuvaa pääset kuuntelemaan kauniin laulun pyhtäältä.
 
 

Täällä Karkun Masonmaan Vuorelan pihatanhuvilla ja pirtissä
Ojansivun sukuyhdistyksen perustamiseen alkoi

Ojansivun sukuyhdistyksen ”syntysanat”

Ojansivun sukuyhdistyksen tarkoituksena on selvittää eri puolilta Suomea olevien Ojansivun sukuun kuuluneiden ja nykyään kuuluvien sukulaisten vaiheita ja historiaa, vaalia suvun perinteitä ja olla edistämässä yhteenkuuluvuuden tunnetta suvun jäsenten keskuudessa. Tarkoituksensa toteuttamiseksi sukuseura mahdollisuuksiensa mukaan:

– järjestää sukukokouksia, sukupäiviä,
retkiä, ja muita niihin verrattavia tilaisuuksia,

– tukee sukua koskevaa tutkimustoimintaa,

– kerää ja arkistoi sukua koskevaa tietoutta
sekä sattaa sitä jäsenten tietoon,

– harjoittaa seuran tarkoituksen toteuttamista
edistävää julkaisutoimintaa.

Raino Ojansivu
valtuuskunnan puheenjohtaja

rekisteritieto vanha

 Alkuun saattavana asiana Ojansivun sukuyhdistyksen perustamiselle voidaan pitää päätöstä järjestää suvun jäsenille tyhteinen tapaaminen, joka sitten parin – kolmen vuoden aikana tapahtuneiden tapaamisten, yhteydenottojen ja keskusteluiden voitiin toteuttaa kesällä 1998.

Tämä ensimmäinen tapaaminen järjestettiin 26.07.1998 Masonmaan Vuorelassa, jonka päärekennuksen ja pihapiirin Tarmo Hoilijoki perheineen antoi suvun käyttöön tätä tapaamista varten.

Tilaisuuden tarjoilusta vastasi Krista Joutsen kiitoksien kera ja muista sukutapaamiseen ja juhlaan liittyvistä järjestelyistä huolehtivat myöskin kiitoksella siskokset Airi Lehto ja Leena Reku.

Tapaamiseen saapui yli kolmekymmentä Bernhard Herman Ojansivun jälkeläistä eri sukuhaaroista.

Päivän tilaisuus aloitettiin vierailemalla Salokunnan hautausmaalla olevilla suvun jäsenten haudoilla.

Ensimmäiseksi käytiin Hermanni ja Fanni Ojansivun haudalla , jolle kukkatervehdyksen laskivat vanhimman sukuhaaran edustajana Eila Wallin ja nuorimman sukuhaaran edustajana Tom Ojansivu.

Näiden tapahtuneiden kukkatervehdysten laskemisten jälkeen vierailtiin myös muilla Salokunnan hautausmaalla lepäävien suvun jäsenten haudoilla.

Tämän jälkeen Vuorelassa alkaneessa sukutapaamisessa esitettiin ajatus Ojansivu sukuyhdistyksen perustamisesta ja paikalle kerääntyneet sukukulaiset eri sukuhaaroista päättivät yksimielisesti järjestäytyä viralliseksi kokoukseksi.

Sukuyhdistyksen perustavan kokouksen puheenjohtajaksi valittiin nuorinta sukuhaaraa edustava Raino Ojansivu ja sihteeriksi vanhinta sukuhaaraa edustava Leena Reku.

Kokouksessa käytiin ensin vilkas ja antoisa keskustelu yhdistyksen tarpeellisuudesta ja siitä mikä on mahdollisesti perustetavan sukuyhdistyksen rooli, jonka jälkeen sukuyhdistys sitten päätettiin yksimielisesti perustaa.

Kokouksessa päätettiin myös yhdistyksen välittömästä rekisteröimisestä, sekä säännöistä, joiden mukaan yhdistyksen tarkoitus voidaan kiteyttää muutamalla sanalla seuraavasti:

”Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys kerää Ojansivun sukuun liittyviä muistoja, perimätietoja ja esineitä, järjestää kokouksia ja pitää sukukirjaa.

Yhdistys voi perustaa rahastoja ja hankkia sekä kiinteää, että irtainta omaisuutta. Yhdistys voi avustaa varattomia vaikeuksissa olevia suvun jäseniä sairastapauksissa ja opintojen harjoittamisessa”

Tämän perustavan sukukokouksen hyväksymissä säännöissä todetaan myös, että suvun jäsenten avio- ja avopuolisot ja heidän yhteiset lapsensa voivat kuulua sukuyhdistykseen tasavertaisina jäseninä.

Sukukokous päätettiin pitää joka neljäs vuosi heinäkuun viimeisessä viikonvaihteessa samana vuonna, jona järjestetään talviolympialaiset.

Hermannin omakätinenHerman Ojansivun nimikirjoitus valtakirjasta Karkun seurakunnan kokoukseen  joka pidettiin 07.12.1930 valtakirja on päivätty  06.12.1930.

Sivuja viimeksi päivitetty

15.06.2019

Mahdolliset risut ja/tai ruusut näiden sivustojen sisällöstä
rakentaja toivoo alla olevalla sähköpostilla
oikeaan osoitteeseen.
raino.ojansivu(a)kymp.net